<\/p>\n\n\n\n
Tommi katsoi\npeiliin. Enk\u00f6 min\u00e4 kelpaa? No en toki ole en\u00e4\u00e4 kaksikymppinen\nnuorukainen mutta ent\u00e4 sitten. H\u00e4n katsoi ulos. Aurinko paistoi. On\nkes\u00e4. On kuuma. Ihmiset l\u00f6h\u00f6ilee rannoilla. Kaverijoukot istuvat\npuistossa. Olen ollut liian kauan yksin, h\u00e4n mietti. Miksi h\u00e4n\nsitten oli niin mukava minua kohtaan jos h\u00e4n ei ollut minusta\nkiinnostunut!? Sitten h\u00e4n tajusi. H\u00e4n ei ollut tavannut montakaan\nnaista, jotka olisivat olleet noin yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4. Naiset olivat\naina kohdelleet h\u00e4nt\u00e4 jotenkin ik\u00e4v\u00e4sti ja ne jotka olivat olleet\nv\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4, olivat aina my\u00f6s sitten olleet \nsellaisia, joiden\nkanssa Tommi oli p\u00e4\u00e4ssyt v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin \u201dk\u00e4p\u00e4l\u00f6intivaiheeseen\u201d,\ntai ainakin t\u00e4lt\u00e4 Tommista nyt tuntui kun h\u00e4n tutkaili omaa\nkokemushistoriaansa. Mutta ei tuo Tanjakaan, joka juuri oli minut\ntorjunut mik\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellinen ole, h\u00e4n mietti. Mutta h\u00e4n tietysti\nhaluaa ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n nuoremman. Mutta mukava h\u00e4n on. Tommi katsoi\npeilist\u00e4 kasvojaan. H\u00e4n oli itkenyt. Sitten h\u00e4n virnisti\nitselleen. Mik\u00e4 ihmeen itkupilli min\u00e4 olen!? Olenko min\u00e4\ntodellakin n\u00e4in surkea tapaus, h\u00e4n puuskahti.<\/p>\n\n\n\n
Tommia alkoi melkein\nnaurattaa oma surkeutensa katsominen mutta jonkinlainen ahdistus\npakotti naurun vain irvist\u00e4v\u00e4ksi hymyksi. Silti h\u00e4n ajatteli, ett\u00e4\noli jotenkin iloinen siit\u00e4, ett\u00e4 oli tavannut Tanjan. Tanja j\u00e4tti\nh\u00e4net kuin nallin kalliolle sen j\u00e4lkeen kun oltiin ensin juteltu\nmonta tuntia. Juttu oli luistanut ja se oli ollut mukavaa. Mutta\nheti kun Tommi oli sanonut, ett\u00e4 hei Tanja, eik\u00f6s meid\u00e4n pit\u00e4isi\nryhtyy seurustelee, niin Tanja oli mennyt sanattomaksi. Tanjalle\nsellainen ehdotus oli tullut hieman puun takaa ja h\u00e4n sanoi vain\nsuoraan, ett\u00e4 \u201den ole kiinnostunut, jos haluat olla yst\u00e4v\u00e4 niin\nse sopii mutta .. \u201d Tommilla meni pala kurkkuun ja h\u00e4n sanoi\njotain, jonka Tanja tulkitsi pyynn\u00f6ksi l\u00e4hte\u00e4 ja saman tien Tanja\nl\u00e4htikin ja j\u00e4tti Tommin siihen paikkaan. Tanja vain huikkasi, ett\u00e4\nmoikka ja meni menojaan. Miksi t\u00e4m\u00e4 on niin vaikeaa? \n<\/p>\n\n\n\n
Onkohan vain paras yritt\u00e4\u00e4 kokonaan unohtaa koko Tanja, Tommi mietti.<\/p>\n\n\n\n
Tanja katsoi\npeiliin. H\u00e4nell\u00e4 oli tyhj\u00e4 olo. Olenko min\u00e4 jotenkin muka\nflirttaillut, h\u00e4n mietti. Samalla h\u00e4n tunsi sen jotenkin. Tarvitsen\ntuota miest\u00e4, h\u00e4n ajatteli. Mutta en ole h\u00e4neen ihastunut sill\u00e4\ntavalla. Mutta arvostan ja v\u00e4lit\u00e4n ja pid\u00e4n h\u00e4nest\u00e4. Tanja\np\u00e4\u00e4tti l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Tommille tekstarin, jossa h\u00e4n yritti ilmaista\nt\u00e4m\u00e4n jotenkin. Mutta Tommilta ei en\u00e4\u00e4 tullut mit\u00e4\u00e4n vastausta.\nMeni viikko ja kaksi eik\u00e4 Tommilta tullut mit\u00e4\u00e4n vastausta. Tanja\nkatsoi tekstiviestiketjua ja luki oman viestins\u00e4 uudelleen ja\nuudelleen pohtien, ett\u00e4 olisiko sen voinut muotoilla jotenkin\ntoisin. Sitten h\u00e4n muisti Kallen. Tanja oli ollut korviaan my\u00f6ten\nrakastunut Kalleen. Ja h\u00e4nh\u00e4n oli ollut ihan samanlainen silloin.\nKalle oli sanonut h\u00e4nelle, ett\u00e4 voidaan olla yst\u00e4vi\u00e4 mutta, ett\u00e4\nei ollut kiinnostunut muusta. Tanja halusi silloin kaiken tai ei\nmit\u00e4\u00e4n. Tanja p\u00e4\u00e4tti heti l\u00e4hett\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6postia Kallelle ja\nkertoa ett\u00e4 jos tarjous olla ”vain” yst\u00e4v\u00e4 on viel\u00e4\nvoimassa niin h\u00e4n kiitollisena ottaa sen vastaan. Mutta t\u00e4m\u00e4 j\u00e4i\nvain aikomukseksi. H\u00e4n muisti miten viimeksi kun oli ollut\nyhteydess\u00e4 Kalleen, oli tunnelma ollut ik\u00e4v\u00e4. H\u00e4n muisteli\nkalpeana, miten oli silloin l\u00e4hetellyt ihan sekop\u00e4isi\u00e4\ntekstareita. Tanja pohti, ett\u00e4 ehk\u00e4 j\u00e4t\u00e4n Kallen rauhaan, olenhan\nvarmaankin jo aiheuttanut h\u00e4nelle ihan liikaa stressi\u00e4. Ja mit\u00e4s\njos ihastun h\u00e4neen uudelleen? Tai jos k\u00e4ykin niin, ett\u00e4 h\u00e4n\nihastuu minuun ja min\u00e4 en ole en\u00e4\u00e4 kiinnostunut. Niin paljon voi\nmenn\u00e4 m\u00f6nk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Ja niin laskeskeli mieless\u00e4\u00e4n: ”n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 olen nyt menett\u00e4nyt kaksi yst\u00e4v\u00e4\u00e4”. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tommi katsoi peiliin. Enk\u00f6 min\u00e4 kelpaa? No en toki ole en\u00e4\u00e4 kaksikymppinen nuorukainen mutta ent\u00e4 sitten. H\u00e4n katsoi ulos. Aurinko paistoi. On kes\u00e4. On kuuma. Ihmiset l\u00f6h\u00f6ilee rannoilla. Kaverijoukot istuvat puistossa. Olen ollut liian kauan yksin, h\u00e4n mietti. Miksi h\u00e4n sitten oli niin mukava minua kohtaan jos h\u00e4n ei ollut<\/p>\n