Olen komisario Kinnunen, päivää. Minulla on nyt virkavelvollisuutenani komisario Lintusen kanssa kuulustella teitä. Kuten olette kuulustelukutsusta varmaankin lukeneet, niin teitä siis epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. No niin. Ja teidän nimenne on siis Tanja Rapana, eikö niin?

– Kyllä

– Oletteko te kirjoittaneet tämän tekstin:

– joo

– voitteko lukea, että mitä siinä lukee

– ”homot on ihan homoja”

– te siis olette kirjoittaneet tämän.

– joo

– twitterissä?

– joo

– voisitteko nyt kertoa, että mitä te tällä tarkoititte?

– no, mää vaan, niinku läppänä

– läppänä?

– nii kyl sä tiiät

– joo, no mutta kun tämä täyttää rikoksen tunnusmerkit niin ymmärräthän, että meillä on velvollisuus nyt hieman selvitellä, että onko rikos tapahtunut

– aha, jaa

– no niin voisitteko hieman kuvailla, että mitä teille tämä läppä tarkoittaa?

– ai et homot on homoja?

– niin, että onko homot todellakin teidän mielestä ihan homoja?

– no ei tiättykää! v****ihan läppänä vaan, voi v****

– ottakaa nyt rauhallisesti parempi teidän on nyt tehdä vaan kuulkas kiltisti yhteistyötä. Kertokaas nyt meille mitä mieltä olette homoseksuaalisesta suuntautumisesta

– suuntautumisesta?

– niin homoseksistä

– voi v**** !

– tuo ei nyt oikein auta

– mitä mää niinku ajattelen siis hinteistä vai?

– ei vaan homoseksuaaleista

– *****

– teidän on nyt syytä vastata kiertelemättä

– mitä se teille kuuluu mitä mä hinteistä ajattelen

– kyllä se nyt kuuluu ja alkaa vaikuttaa siltä, että te koette vihaa tätä vähemmistöä kohtaan

– ihan sama

– mikä on ihan sama ?

– ihan sama varmaan mitä mä sanon täällä

– kuinka niin

– siis mun paras kaveri on hintti

– ai sanoks sää sitä hintiksi

– joo

– hänen kuullensa

– joo

– eli siis juurikin tunnustit että harrastat vihapuhetta siis häntä kohtaan

– häh ?

– niin eli harrastat siis vihapuhetta ystäviäsi kohtaan

– hän itse kutsuu itseään hintiksi ja haluu, että mä kutsun häntä hintiksi, läppänä, tajuukste?

– ahaa ja mikä hänen nimensä on

– mää en tohon rupee

– no kyllä me se selville saadaan. Eli ilmeisesti teillä on siis vihaa homoja kohtaan

–

– ette halua vastata tähän?

– oliko se kysymys?

– se oli kysymys: onko teillä vihaa homoja kohtaan?

– haistakaa p****

– teillä siis ilmeisesti on vihaa homoja kohtaan

– haistakaa v**** p****!

– joo kyllä tää taitaa nyt olla aika selvä juttu me tässä komisario Lintusen kanssa nyt teemme tästä pöytäkirjan ja taitaa olla niin, että rikoksen tunnusmerkit ovat täyttyneet vaikka tokihan se oli jo siinä tweetissä.

Lintunen sanoo nyt ensikerran jotain ja siteeraa vielä kerran tweetin: ”homot on ihan homoja”. Lintunen ja Kinnunen katsovat toisiaan ja hörähtävät. Sitten naamat taas tulevat nopeasti peruslukemille.

-Joo kyllä tää taitaa olla niin, että tästä teille sakot rapsahtaa. Eiköhän tää ollut tässä.

Tanja terapiassa

Miten ne kehtaa! Tanja puhisi.

Keinänen katsoi häntä silmälasien yli ja antoi Tanjan jatkaa.

– Siis kun mä tulin ulos kuulusteluhuoneesta niin mä olin siis niin raivoissani, että mä tärisin. Mä melkeen menin takaisin, olisin menny potkasemaan sitä sikaa munille.

Keinästä kouraisi mahassa ja hän korjasi asentoaan ja veti nopean ylimääräisen henkäisyn.

– No senhän takia sä olet täällä..

– mut siis mä rakastan sitä jäbää! joo toki ei mua haittaisi jos hän olisi hetero. Ei haittaisi. Joo kyllä mä sen tunnustan. Jos hän pyytäis mua niin mä menisin heti naimisiin sen kanssa. Mutta mä rakastan häntä tollasenakin. Hän on mun hintti! mullehan hän aina tulee itkemään onnettomia miesseikkailujaan.

Keinänen naurahti ja irvisti.

– Mutta sä olit kirjoittanut sen tweetin.

– se twiitti. Joo pelkkä läppä. Tää on niin perseestä nyt sit pitää jotain sakkojakin maksaa.

– Mut noin muuten miten on mennyt?

– mä luulen, että mä edistyn. Ok toi episodi siellä kyttien luona.. Joo ei mulla ihan maltti taas pitäny. Mutta olihan toi ihan törkeetä. Siis ne vihjaili et mä vihaisin Jannee. Mä rakastan sitä! Siis toihan on siis henkistä väkivaltaa! ja sitten ne vielä hihitteli sitä tweettiä! Ja laittoi sakot.

Janne ja Tanja

– no mä maksan sen, Janne sanoi.

– no sä tiiät et mulla ei o nyt rahaa

– ootko hakenu töitä koska viimeksi

– äääh ..

– sä roikut vaan twitterissä, eikös nää rapsut tullu twitter kirjoituksesta
– säähän mut oot opettanut tähän tyyliin

– niinku mitä tarkoitat

– no säähän aina viljelet näitä sanoja, homo ja hintti

– läpällä, se kuuluu mun tyyliin ironiaa kyl sä tiäät. Sä tiiät esmes sen biisin. Ei mua hetkauta.

– siinäs näät

Tanja ja tämän kirjoittaja

– hei eihän tän näin pitänyt mennä, protestoi Tanja.

– kuinka niin?

– siis eihän pollarit voi tosta noin vaan laittaa sakkoja, eikös ensin pitäisi olla se oikeudenkäynti

– hmmm

– jotain realismia nyt tähän kirjoitteluun

– haluat siis oikeudenkäyntiin?

– no eikö me eletä oikeusvaltiossa?

– no saamasi pitää

Tanja käräjillä

Tuomari aloittaa:

– No niin syyttäjä on nyt kutsunut todistajaksi Helsingin yliopiston semantiikan dosentin Eino Leinomäen. Herra Leinomäki mikä on teidän tulkintanne tästä?

Leinomäki: No tosiaankin kyllä tässä on arvioni mukaan tässä avainsana on tämä ”ihan”. Jos epäilty olisi sanonut: ”Homot on homoja” niin oma tulkintani semantiikan sekä syntakstisen rakenteellisen merkitysopin analyysin pohjalta olisi se, että kyseessä olisi aika puhtaasti tautologinen ilmaisu, vähän samaan tyyliin kuin ”pojat ovat poikia”. Toki pitää huomata, että tämäkään ei ole täysin tautologia sillä semanttissyntaktisessa rakenteessa tapahtuu aina niinkutsuttuja kontekstisiirtymiä, joka ilmenee myös lauseesta ”pojat on poikia”. Siinähän se jälkimmäinen sana saa aavistuksen omaisesti eri merkityksen kuin se ensimmäinen sana. Samalla tavalla käy toki jos sanotaan.. no viitaten nyt tähän virkkeeseen, josta epäillään rikosta. Mutta sitten lopullisen ”niitin” sille – jos sallitte tällaisen kuvakielisen ilmaisun – että tulkitsen nyt rikoksen tapahtuneen on tässä ”ihan” sanassa. Se luo syntakstissemanttisen kontekstisiirtymään sellainen korostuneen murroskohdan, jossa tämä jälkimmäinen sana irrottautuu voimallisemmin tautologisesta luonteestaan ja saa sen enemmän merkitysmuodostuksessa sitä leimaavuus luonnetta. Näin ollen oma merkitystason analyysini olisi se, että rikoksen tunnusmerkit täyttyvät.

– Kiitos dosentti Leinomäki. Sitten syyttäjä ja poliisi on myös kerännyt ymmärtääkseni ihan konkreettistakin evidenssiä. Voisitteko esittää sen nyt.

Syyttäjä Roinila: Kyllä herra tuomari olemme tehneet perusteellisen tutkimuksen ja käyttäneet avuksemme suomen galluppia. Kutsumme todistajaksi Suomen Gallupin Frans Hiimolan.

Hiimola: Joo tosiaan teimme tästä gallupin saatuamme syyttäjälaitokselta virallisen pyynnön. Soitimme siis noin 2000 suomalaiselle satunnaisotoksella arvioidaksemme, että toteutuuko rikokseen liittyvä evidenssi pohjainen syy ja seuraussuhde kiihottamisesta ja tässä ovat tulokset:

2 prosenttia vastaajista olivat kiihottuneita jo valmiiksi ja vain huohottivat puhelimeen. Osa niistä saattoi myös olla lenkkeilemässä mutta arvioimme mukaan läähätys saattoi myös olla yhtähyvin kiihottuneisuudesta johtuvaa. Katsomme, että tämä on raskauttavaa todistusaineistoa sillä useinkaan emme edes ehtineet kysyä itse gallupkysymystä kun jo teimme tämän havainnon. Se jo kertoo omaa kieltään siitä miten kovasti tämä kiihdyttää.

No sitten 5 prosenttia oli sitä mieltä, että tämä oli varmaankin aprillipilaa mutta vääränä päivänä ja useat heistä ilmaisivat tiettyä ärtymystä kun kysyimme tämän gallup kysymyksen: ”Jos kuulet ilmaisun .. ja silloin me toistimme tämän rikolliseksi epäillyn virkkeen .. niin asteikolla 1 – 5 kuinka suuresti kiihoitut?

Monet näistä jättivät vastaamatta mutta kuullostivat hieman ärtyneiltä ja siitä teemme sen affektiivisen analyysin, että kyseessä on raskauttavaa todistusaineistoa.

No sitten 40 prosenttia sanoivat, että he eivät itse kokeneet kiihottuneensa tästä. Tässä tapauksessa teimme lisäkysymyksen: Pidättekö mahdollisena tai todennäköisenä, että moni tai joku voisi kuitenkin kiihottua jos itse juuri nyt et kiihottunut. Suurin osa piti tätä mahdollisena. Pidämme tätäkin raskauttavana todistusaineistona.

30 prosenttia vastaajista oli heti kysymyksen kuultuaan kiihottuneessa tilassa ja tuohduksissa. Kerroimme heille, että teemme tutkimusta jossa avustamme oikeusprosessia. Kysyimme heiltä sitten, että kokivatko he tämän lauseen loukkavana ja 80 % heistä sanoivat, että eivät henkilökohtaisesti mutta arvelivat, että joku muu voisi niin kokea. Tässäkin siis selvästi todistusaineistoa sen puolesta mistä nyt syytetään.

Sitten 5 prosenttia epäili, että teemme häirikkö soittoja ja monet heistä käyttivät ilmaisua: ”Todella törkeää.” ja ”eikö teillä ole parempaa tekemistä”. Tässä myöskin tulkitsemme olevan selviä merkkejä kiihottumisesta.

No niin, eli tällaisia tuloksia. Eli ihan kautta linjan tulkitsemme, että painavaa raskauttavaa todistusaineistoa tässä syntyi.

Tuomari: no niin ja sitten puolustuksen puheenvuoro, Oliko jotain sanottavaa?

Janne: Hei, haluan sanoa jotain. Eli mää oon siis tän Tanjan paras kaveri. Ja siis mun mielestä Tanja ei oo mikään vihaaja mistä häntä nyt kai täällä syytetään. Hän on siis no kyllähän sillä nyt pinna palaa joka päivä mutta kuitenkin hän on siis välittää tosi paljon. Tai se on mun kokemus ainaki. Ja siis määhän itse on siis.. niinku siis .. toi niinku toi .. Tai siis eli .. no nii eli siis mä tiädän et se ei oo mikään .. ja silleen

Tuomari: Asianajaja Köppönen oliko tämä teidän kutsuma todistajanne?

Köppönen: no tuota ei varsinaisesti..

Tuomari: No niin eli huomautuksena, että tämä lausunto ei tule mukaan pöytäkirjaan.

Janne: mut hei..

Tuomari: Järjestystä oikeussaliin! No niin olemme kuulleet todistajat. Minun tuomioni on seuraava: todistusaineisto osoittaa, että rikos on tapahtunut joten tuomitsen teidät maksamaan päiväsakkoja. Oikeudenkäynti on päättynyt.